sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Residency day 21: Goodbye, farewell, aufwiedersehen for now.

In the end, you are exactly--what you are.
Put on a wig with a million curls,
put the highest heeled boots on your feet,
yet you remain in the end just what you are.  
 
(Mephistopheles in Faust by J.W. Von Goethe)

Poistumme hetkeksi residenssistä ja siirrymme kaupunkiin. Kuluneen viikon aikana olemme tehneet demoa, joka esitetään Tampereella 3.10.2012. Demo sisältää sekaantumista Goethen Faustiin, paluuta 80-luvulle, sekä ehkä muutaman puutarhatontun.

Lisäksi katsoimme tositapahtumiin perustuvan Sound of Music -elokuvan. Toimii yhtä hyvin kuin aina ennenkin. Fanitimme ehkä myös hieman Leni Riefenstahlia.


Palaamme pian.

 


Somewhere out there is a lady who I think will never be a nun. Auf Wiedersehen, darling. 

(The Baroness in The Sound of Music)

maanantai 17. syyskuuta 2012

Residency day 15: Miksi ilma vuorilla on kevyempää ja raikkaampaa?

Oi ollapa vuorilla, missä ilma on raikas ja kevyt. Miksi se onkin niin kevyttä? No tietenkin tästä syystä:
Merenpinnan korkeudella ilmanpaine on noin 1,013 bar. Ilmanpaine laskee noustaessa korkeammalle merenpinnan tasolta. Maanpinnan läheisissä ilmakerroksissa 8 metrin nousu korkeussuunnassa merkitsee noin 1 hPa(1 mbar) vähennystä ilmanpaineessa.
(Wikipedia - ilmakehä)

Anni lähettää juuri sähköpostia kaikille maailman Goethe Instituuttien johtajille. Kaukaisimmat ovat Argentiinassa, Afganistanissa, Australiassa jne. Esitimme heille kysymyksen, mitä Goethe tarkoitti sanoessaan "Oh my but art is long and life is fleeting". Virkansa puolesta uskoisimme heidän osaavan siihen vastata. 









sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Residency day 14: What's in a name?

Residenssi. 14. päivä. 

"What's in a name? That which we call a rose
By any other name would smell as sweet."

- Shakespeare : Romeo ja Julia

Tiesikö Shakespeare, mistä puhui? Muuttaako nimi kohdettaan?
Nämä ihmiset ainakin uskovat asian olevan niin:
Ihmisiä, jotka uskovat että nimi määrittää ihmisen. Tarjolla myös nimen balansointia. 
Ideana on siis, että aakkoset ovat tietyssä järjestyksissä aakkosissamme, ja jokaisella aakkoselle voidaan antaa numeerinen arvo välillä 1-9. Koska kieli on ajattelua ja ajattelu energiaa ja olemista, on nimellä merkitys sen suhteen, millaisia olemme. Jokaisen nimi voidaan tiivistää yksinkertaiseksi matemaattiseksi yhtälöksi, kuten 1+5=6, ja sen perusteella saammekin tietää, millaisia olemme. Jotkut nimet luovat huonompia yhtälöitä ja siksi aiheuttavat ihmisille pelkkää harmia. Nimen balansoimisessa asiantuntijat etsivät henkilölle paremmin hänen persoonaansa eheyttävän ja kehittävän nimen. Ja hommahan tuntuu toimivan yhtä hyvin kuin skientologia konsanaan. Ainakin jos iloisia käännynnäisiä on uskominen:
Success Story #3
Having my name change was the best thing that ever could happen to me in my entire life. I always felt that something was wrong with my name, and I never understood what it was. I never liked it, until the point that I decided to change my name myself and started to look in the internet to a different web site that could help me choose the right one.
I was going by meanings because to me every name has its meaning; I think it is very important in people's future and life. (I just knew that, but at that time I had no clue that I was a kind of right.) That was when I found you guys (the Society of Kabalarians), and I clicked to view the small video you play. And everything made sense for me. Even more when I started to read the testimonials of the other people and their successes. Something inside of me told me that this was what I was looking for. And gave me the strength and courage to do it.
Well, what happened to me was really incredible, I can't even believe it! I could swear that once I did it, the same moment the judge said I could use my new name; I felt that something in my mind changed instantly. I felt that something opened it up, and I could understand a lot of things that I never could before. I couldn't explain what happened, and ever since then my life started to improve in all the areas. My fears disappeared and I became somebody with more confidence and self-esteem than before. I now have courage to do things that I have always wanted to do and become a better person. And I don't regret ever. I thanks God first and then you guys for the great work that you do and how you help other people with this.
Aden K. Calderon, Cicero USA - you can use my name 

Kaikilla nimensä onnellisesti balansoineilla tuntuu olevan varsin jännittävät uudet nimet, kuten Ravey Johl, Dhorea Delain, Croft Rolind, Adryanna B Ciera tai Jocelan Delmars. Hiukan harmittaa jo melkein että uudet nimemme eivät ole näin raflaavia tai edes balansoituja. Heidistä esimerkiksi sanotaan pika-analyysissa näin:
This name, when combined with the last name, can frustrate happiness, contentment, and success, as well as cause health weaknesses in the solar plexus and reproductive organs.

Mutta aika kuluu, siis eteenpäin. 

Tekeminen on aasinsiltojen loputonta rakentamista. Tämän viikon aikana aasinsillat johtivat meidät
tänne:
Laulun nimien generaattori

sekä tänne:
Pikku-Heidin alkumusiikki arabiaksi

Lopulta eräänä kauniina päivänä komea prinssi karautti vuoren rinnettä pitkin tuomaan meille tänne neljänne kerroksen mustaan laatikkoon ilosanoman: tilaratkaisuja ja Terike Haapojan ajatuksia. Hyvä niin. Kuunneltuaan horinaamme Herr J-M Salo myös ehdotti rakenteellista ratkaisua, joka ottaa hyvin huomioon simultaanisuuden ja visuaalisuuden haasteet. Näillä eväin alamme huomenna valmistaa demoa residenssimme viimeistä viikkoa varten, joka esitetään myös Tallinnassa Nordmatch-seminaarissa:
Produforumin blogi nordmatchista

Prinssin tuomassa Teriken artikkelissa kirjoitetaan mm. seuraavaa:
"Kun puhutaan esityksen tilaratkaisusta, voitaisiin näin yhtä hyvin puhua siitä, millaista katsojuutta nuo tilaratkaisut kutsuvat esiin, ja minkälaisia ennenkokemattomia kokemisen tiloja ne voisivat näin näyttämöllistää."
----
"Teatteri on aina ollut yhtä paljon todellisten kuin kuvitteellistenkin tilojen taidetta: teatterillinen kaksoistietoisuus, leikin taju, läpivärjää todellisuuden ja saa meidät näkemään maailman uudella tavalla. Kehystämme asioita leikin varjolla, siirrämme totutun ja tuntemattoman rajoja, ja saamme näin asioita piirtymään esiin. Rajalinjat siirtyvät mutta eivät katoa: näyttämö säilyy. Kehys ei ole vain tilan ominaisuus, eikä kuulu vain fiktion ympärille. Kehys on väline joka synnyttää todellisuuksia. "

Terike Haapoja
Tilan politiikka – kuvataiteen ja teatterin vastaliikkeiden tilat


lauantai 8. syyskuuta 2012

Residency day 6: Mistä saksalaisuudessa oikein on kyse?

Sateisenä päivänä ei ajatuskaan liikkunut erityisen hyvin. Materiaalia kerätessä löytyi kuitenkin tämä video, joka kertoo saksalaisuudesta jotakin hyvin tärkeää.
Germanity: Part 1 - Education
http://www.youtube.com/watch?v=lliHC7QSiG8&feature=relmfuhttp://www.youtube.com/watch?v=lliHC7QSiG8&feature=relmfu

Olemme tänään enimmäkseen keskittyneet käytännön asioiden hoitamiseen: Ensin ystävällinen Tamperelainen kirjastotyöntekijärouva toi meille Metson varastosta kolme kappaletta Pikku-Heidi -teosta. Tämän jälkeen kävimme pilailukaupassa katsomassa Heidi-naamiaisasua.

Aikuisille suunnattu Pikku-Heidi -asu.

Lisäksi lähestyimme sähköpostitse sosiologian professoria ja suomalaista performanssitaiteilijaa haastattelupyynnöin. Sosiologian professorille lähti seuraava sähköposti:

Hei,
olemme kaksi teatterintekijää Helsingistä ja työskentelemme nyt kuluvan syyskuun ajan residenssissä täällä Tampereella, Tampereen yliopiston tutkivan teatterityön keskuksella. Työstämme esitystä nimeltä Heidi Klein, joka saa ensi-iltansa kansainvälisellä Baltic circle-festivaalilla Helsingissä, marraskuussa 2012. Lisää informaatiota esityksestä, meistä, sekä festivaalista löytyy osoitteesta
http://balticcircle.fi/type/performances/lind-ojanen-fin-heidi-klein/

Esityksemme käsittelee ensisijaisesti nimiä, identiteettiä, sekä sinun erityisalaasi perhettä; omia perheitämme, perheen käsitettä, sen velvotteita, perhettä yhteiskunnallisena yksikkönä ja nimeä siihen kuulumisen tunnusmerkkinä.

Löysimme tietosi Tampereen yliopiston nettisivuilta ja kiinnostuimme aiheista, joita olet tutkinut. Pyytäisimmekin siis sinua harkitsemaan, voisimmeko jonakin päivänä haastattella sinua perheestä, koska olet selvästi tämän aiheen asiantuntija. Esityksemme seuraa dokumenttiteatterin perinnettä, joka velvoittaa meitä myös hankkimaan ja esittelemään tietoa aiheistaimme, sen sijaan että vain taiteellisen vapauden turvin tulkitsisimme omia kokemuksiamme. Asiantuntijoiden haastattelut tulevat olemaan yksi keskeinen osa esityksemme materiaaleista.

Kysymykset joihin mm. kaipaisimme vastausta ovat seuraavanlaisia:
Miten perhe-instituutio on syntynyt, sekä milloin ja miksi?
Onko ydinperhemaali edelleen relevantti? Onko se hajoamassa tai kehittymässä johonkin suuntaan, ja miten yhteiskunta tukee / ei tue sitä?
Mikä on perhe? Missä sen rajat kulkevat, ts. keitä siihen kuuluu ja keitä rajataan sen ulkopuolelle?
Millaisin eri tavoin perhe voi hajota, esimerkiksi avioerojen yleistyminen ja uudenlaiset asumis- ja elämismuodot.
Millaisia ovat saksalaisten ja suomalaisten perhemallien erot?

Jos haastatteu (videolle) mahtuisi aikatauluusi ja se saattaisi sinua kiinnostaa, voi meihin ottaa yhteyttä koska tahansa sähköpostitse tai puhelimitse. Olisimme erittäin kiitollisia avustasi ja ammattitaidostasi. Lisätietoa ja kysymyksia voi tietenkin myös esittää. Mikäli et itse ehdi mukaan projektiimme, osaisitko mahdollisesti suositella jotakuta kolleegaasi joka saattaisi olla kiinnostunut auttamaan meitä?

Ystävällisin terveisin,
Anni Ojanen, TeM, ohjaaja
ja
Heidi Lind, TeM, äänisuunnittelija


Lopuksi:
"Jo kauan ennen kuin ymmärsin asiasta mitään teoreettisesti, olin tietoinen siitä tosiseikasta, että identiteetti on alusta pitäen keksintöä. Identiteetti muodostetaan siinä epävakaassa pisteessä, missä "ääneenlausumattomat" subjektiviteettia koskevat tarinat tapaavat historian ja kulttuurin kertomukset. "

-Stuart Hall: Identiteetti

torstai 6. syyskuuta 2012

Residency day 4.

Kolmen päivän aikana olemme ensin läväyttäneet kaiken materiaalimme seinille ja nyt alamme koostaa siitä uutta kokonaisuutta. Ehkä jostain puskee esiin näkökulma ja tarkemmat aiheet. Lisäksi Heidin nimenmuutoshakemus on lähtenyt sähköisesti maistraattiin ja internetin aarreaitasta on löytynyt monta nurkkaa mihin upota:

Jos et tiedä vielä kuinka monella suomalaisella on (ja on ollut) sama sukunimi kuin sinulla, tarjoaa väestörekisterikeskus senkin tiedon: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1 

Olemme tutkineet myös Janne Juntilan kirjaa Dokumenttiteatterin uusi aalto (Like 2012). Tässä päivän lainaus sieltä: 


"Stanislavskilla ei ollut nauhuria. Minulla on.

Stanislavski sanoi, että voidakseni esittää jotakuta minun pitää tietää, mitkä sisäiset voimat ohjaavat häntä. Tämä liittyy psykoanalyysin syntyaikaan. Minä puolestaan en koskaan voisi väittää tietäväni toisen ihmisen sisäisiä motiiveja. En tiedä edes omiani! Sen sijaan minua kiinnostaa Bertolt Brechtin gestus. Gestus on ainoa tapa, jolla voin edustaa sinua. Olen tutkinut vuosien ajan, kuinka saada tuo gestus haltuun. Tämä on mahdollista vain nykyaikana – se ei olisi ollut mahdollista ilman nauhuria. Stanislavski ei siis olisi voinut tehdä mitä minä teen.

Ajanmittaan opin kuuntelemaan niitä ihmeellisiä hetkiä, jolloin ihminen puhuu oman persoonansa musiikkia; puhetta, jonka rytminen arkkitehtuuri kertoo keitä he ovat. Olin kiinnostunut rytmistä ja rakenteesta enemmän kuin informaatiosta, jonka he paljastavat tai jättävät paljastamatta.
Smith siis uskoo, että näyttämöllä ainoa pääsy todelliseen henkilöön on tämän puheen tarkka jäljittely. Kieli on pääsy identiteettiin.

Pukemalla kielen maskin, toistamalla puheen tarkasti, voin luoda illuusion henkilöstä. Jostain syystä kieli on hyvä ja tehokas naamio. Ja se on ainoa naamio jonka voin ottaa haltuuni.”

-Anna Deavere Smith Janne Juntilan kirjassa Dokumenttiteatterin uusi aalto (Like 2012)

Orientaatioon on myös kuulunut retki Työväenteatterille katsomaan Liz-musikaalia. Hämmentävä elämys, joka ei liity produktioon millään tavalla.

Paitsi näemmä blogin värimaailma tuli lainattua sieltä.

Jos Heidi Klein -projektilla olisi yhtä paljon rahaa kuin Liz-musikaalilla, 
matkustaisimme tänne: http://www.heidiland.com/en/